Tulevaisuuden kehittämisideat



Nostoja ja pohdittavaa: 


”Tulevaisuuden sote-keskus – palveluohjauksen koordinaatiokeskus”


”Palveluohjausta tulisi eri sektoreilla ja kaikissa ikäryhmissä korostaa. Palveluohjauksen työnkuvaa pitäisi avata strategisella tasolla, kentällä ja koulutuksessa. Tärkeää työtä jonka merkitystä pitäisi korostaa palveluketjujen sujuvuudessa.”




Tulevaisuuden kehittämisideat painottuivat seuraaviin seikkoihin

  • Suurimmaksi kehitys-ideaksi kiteytyi: Sosiaali- ja terveysalaa ohjaavalla strategisella tasolla, tarvitaan kansallinen yhtenäinen linja ja ohjeistus sekä resursointi, miten palveluohjausta tulee toteuttaa ohjaus- ja neuvonta-alan työssä. Myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa pitäisi panostaa palveluohjauksen taitoihin. Työntekijä tasolla nämä muutokset näkyisivät resurssina tehdä palveluohjausta ja yhtenäisinä käytäntöinä toimia, eli on tärkeää, että strategia näkyy todella käytännön arkityössä.

  • Toinen selkeä kehittämisen paikka tuntui olevan moniammatillinen verkostotyö, koska tämä aihe keräsi todella paljon kommentteja. Tulimme johtopäätökseen, että pitäisi tehdä todella moniammatillista verkostotyötä, tietoisuus toisten työstä ja yhteisistä tavoitteista vähentäisi päällekkäisyyttä tehtävässä työssä. Ehkäpä ratkaisu tähän ovat tulevaisuuden sote-keskukset, joissa tieto ja palveluohjaus olisivat kaikki yhden katon alla, ja asiakkaalle tehtäisiin yksi yhteinen suunnitelma jota kaikki toimijat pääsevät päivittämään. Useassa kommentissa toivottiin ”palveluohjaus-keskusta” sekä selkeää tahoa joka koordinoisi asiakkaan palveluja ja ”pitäisi langat käsissään”. Tulevaisuuden sote-keskus lähentää myös työntekijöitä, ja opitaan tuntemaan verkoston jäsenet ja työnkuvat.

     
  • Laadukkaan moniammatillisen verkostotyön tuki ja johtaminen koettiin yhdeksi tulevaisuuden kehittämishaasteeksi juuri johdon tasolla. Yksi suuri kehittämisen paikka on kommunikaation parantaminen työntekijöiden arjessa, edelleen vaitiolovelvollisuuden ja tiedonsiirron kirjavat käytännöt kaipasivat hiomista, jotta arkityö sujuisi paremmin. Jokainen voi toki kehittää omaa työotettaan, mutta myös johdon tuki tähän on ensiarvoisen tärkeää.

     
  • Palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointi aiheutti keskustelua, muttei selkeitä johtopäätöksiä, todettiin että se on erittäin haastava työn osa-alue näyttää toteen. 



Millaisia ajatuksia nämä nostot herättävät ammattilaisissa, opiskelijoissa ja teissä, lukijat? Kommentoida, kysyä ja pohtia ääneen voitte tähän alle olevaan "Lisää kommentti" laatikkoon. 
Kommentointi on tärkeää, koska siitä kokoan lopullisen yhteenvedon ja johtopäätökset opinnäytetyöhöni.

Kommentit

  1. Hyviä nostoja. Osaavan johtamisen korostuu tulevaisuuden muutosten eteenpäin viennissä.

    VastaaPoista
  2. Ajankohtaista asiaa, palveluohjaus on juuri sitä näkymätöntä ja tärkeää työtä. Millaisia ideoita vaikuttavuuden arviointiin tuli?

    VastaaPoista
  3. Asiakaskokemuksen ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen on paras yksittäinen tapa mitata palveluohjauksen vaikuttavuutta. Toisaalta pelkästään sen mittaaminen jättää meille ammatillisesta näkökulmasta kysymyksiä auki: mikä oli tuotetun palvelun/hoidon vaikuttavuus? Tehosiko se? Toisaalta onko sillä merkitystä jos asiakas on tyytyväinen? Kokonaisvaikuttavuutta mitattaessa yhdistelmä asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden, oman elämänhallinnan parantumisen kokemuksen, asiakkaan oman läheisverkoston aktivoitumisen ja kuntoutumista arvioivien menetelmien mittareita on varmaan aika lähellä totuutta. Talousnäkökulma olisi mielenkiintoista vielä yhdistää tähän: kuinka paljon säästettiin yhteiskunnan rahoja, kun vaihdettiin "lähtötilanteessa kaikki asiakkaalle saatavilla ja myönnettävissä olevien palvelujen kustannukset" palveluohjaajan intensiiviseen työskentelyyn ja tämän lopputuloksena oli palvelutarpeiden väheneminen ja selkeytyminen 10 vaihtoehdosta 1-2:een palveluun + palveluohjaajan tukeen. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa on paljon tämän kaltaista ideologiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkimukseeni osallistujat pohtivat, voisiko palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointia mitata jollakin tavalla myös työntekijöiden näkökulmasta. Onnistunut palveluohjaus sujuvoittaisi asiakasvirtaa ja vähentäisi päällekkäistä työtä. Ehkä palveluohjaajan työpanos sujuvoittaisi arkea näkyvästi verkoston muiden ammattilaisten työtä. Tässä, kuten asiakkaan näkökulmastakin katsottuna, kyse on vaikuttavuuden kokemuksesta. Ehkä vaikuttavuutta tulisikin mitata sekä kokemuksen että talouden kannalta?

      Poista
  4. Miten mitata palveluohjauksen vaikuttavuutta?

    Palveluohjaajana työntekijän näkökulmasta suurin oma vaikuttavuuden mittarini on ollut kokemus onnistumisesta. Kokemuksella viittaan omaan kokemukseeni onnistumisesta sekä asiakkaan kertomaan onnistumisen kokemukseen.
    Neuvontatyössä vaikuttavuus kytkeytyy ehkä enemmän nykyhetkeen, jossa asiakas saa neuvonnan ja ohjauksen kautta toivomaansa tietoa tai tukea. Tässä kohtaa on suhteellisen helppoa kerätä suoraa palautetta asiakkaalta sekä työntekijältä. Yleisellä tasolla tällä voisi hahmottaa neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta mm. kuinka moni kontakti on ensikontakti, missä vaiheessa ihminen tavoittaa neuvonnan, onko neuvonnan ja ohjauksen varhaisuudella vaikutusta palveluiden siirtymisessä.

    Intensiivisessä palveluohjauksessa vaikuttavuus voi näyttäytyä onnistumisen kokemuksena: johon liittyy ilo asiakkaan puolesta, että hän on onnistunut, löytänyt uusia mahdollisuuksia tai voimavaroja itsestään. Onnistumisen kokemus jaetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja nämä hetket koetaan esim. tapaamisessa keskustelussa tai puhelun aikana. Onnistumisen kokemukseen liittyy myös nöyrä tunne, että on palveluohjauksen kautta pystynyt tukemaan asiakasta. Tämä jaettu onnistumisen kokemus voi tuntua tilastollisesti jotenkin vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei ole. Onnistumisen voi olla useiden kohtaamisten, luottamuksen rakentamisen lopputulema, jonka onnistumiseen tarvitaan asiakas ja työntekijä. Onnistumisen kokemus vaikuttavuuden mittarina voisi siis toimia, jos asiakas ja työntekijä yhdessä kokevat sitä.
    Palveluohjaus voi olla kuitenkin vaikuttavaa, vaikka emme aina onnistuisikaan. Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen, vaan sen on oltava toivo ja yhteistyö. Kaikki onnistumiset eivät tule tietoomme, tai ne voivat näyttäytyä vasta paljon myöhemmin asiakkaan elämässä. Yhden onnistumisen jälkeen voi tulla muutama elämän käänne, jolloin tilanne muuttuu. Miten mitata tätä muutoksen virtaa sekä tehdä palveluohjausta näkyväksi? Lintuja voidaan rengastaa, ihmistä ei. Yhteiset asiakassuunnitelmat ja tavoitteet? Tutkimusten kautta saatu tieto? Tiedolla johtaminen?

    Palveluohjausta tarvitaan ja se kytkeytyy palveluihin ja sen joka tasolle. Palvelut ovat rakentuneet hierarkkisesti ja usein ne on jaoteltu eri laareihin esim. iän tai palvelualueen mukaisesti. Työntekijät tekevät pienillä resursseilla parhaansa, mutta tahtomattaan ”oman laarin ajattelu” voi johtaa siihen, että moniammatillinen verkostotyö ei toteudu, koska laariajattelu ei tue sitä. Palveluohjausta tarvittaisiin juurikin tähän, kuten nostit esille. Hieno opparin aihe!

    VastaaPoista
  5. Tulevaisuudessa palveluohjaus tarvitsee entistä enemmän koordinointia. Iso edistysaskel on, mikäli kaikkiin sosiaali- ja terveysalan palveluihin löytyy ohjaus tulevaisuudessa saman katon alta kaikissa kunnissa. Sehän olisi asiakkaan näkökulmasta ihanne ja helpotus. Järjestötyö on tässä ehkä hieman edellä ja ottanut kopin palveluohjauksesta tällä sektorilla ainakin omassa kunnassani. Koordinointi vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, verkostotyötä ja vähentää päällekkäisyyttä.

    Palveluohjauksen sisältö painottuu eri tavoin eri asiakasryhmissä. Tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämänhallintaa. Ainakin vielä olemme valitettavasti siinä tilanteessa, että raha puhuu myös palveluohjauksessa. Asiakkaan ei välttämättä ole tosiasiassa mahdollista valita haluamaansa ja tarpeelliseksi kokemaansa palvelua itselleen kunnallisella puolella, vaikka miten puhumme asiakaslähtöisyydestä. Asiakas saa joissakin tapauksissa juuri lain puitteissa minimin, vaikka palveluohjauksessa nähtäisiin ja hän itse näkisi hyötyvänsä enemmän ja pitkässä juoksussa jostakin muusta. Tämä johtunee siitä, että yhteiskunnassamme on vallinnut korjaavien toimenpiteiden suosiminen ennaltaehkäisyyn panostamisen sijaan. Toivottavasti ennaltaehkäisy on nousussa ja vahvassa osassa tulevaisuudessa.

    Palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointi koetaan haasteena. Yhtenäiset käytänteet tukisivat myös arviointia. Asiakkaiden kokemukset syntyisivät samoissa lähtökohdissa ja työntekijät olisivat samalla viivalla yhtenäisen käytänteiden avulla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palveluohjauksen nykytila