5 YHTEISTOIMINNALLISEN TIEDONTUOTANNON PROSESSIN KUVAUS

Teoreettisen viitekehyksen tarkastelun jälkeen siirryttiin opinnäytetyön yhteistoiminnallisen tiedontuotannon toteuttamiseen. Seuraavassa on kuvattu opinnäytetyön prosessia monine vaiheineen. Vaikka nämä seuraavat tekstit onkin kirjoitettu osittain passiivimuodossa, olin tutkijana vastuussa valinnoista ja toteuttamisen tavoista.


Opinnäytetyön yhteistoiminnallista tiedontuotantoa, Joint fact-finding -menetelmää toteutettiin tutkimuspäivässä 14.3.2020 hyödyntäen murrosareenan ja aivoriihen toteutustapaa. Tutkimuspäivän kesto oli lähes neljä tuntia. Tämän jälkeen julkaistiin yhteistoiminnallisella tiedontuotannolla tuotettu synteesi ammatillisessa blogissa, ja tekstiä kommentoimaan pääsivät kaikki halukkaat. Blogiin kertyneet kommentit kerättiin toiseksi aineistoksi ja lopulta näiden kahden aineiston yhteenvetona muodostettiin opinnäytetyön johtopäätökset syksyllä 2020. Blogilla oli ollut 800 lukukertaa kesäkuuhun 2020 mennessä ja se oli kerännyt 6 kommenttia. Blogi on edelleen luettavissa internet-osoitteessa http://miiajblog.blogspot.com/


5.1 Aikataulu


Idea ja lopullinen päätös tähän opinnäytetyöhön syntyi syksyllä 2019 muutaman epäonnistuneen opinnäytetyön aloituksen jälkeen. Teoreettisen viitekehyksen valmistelu ja tiedonhaku toteutettiin suurimmaksi osaksi helmi-maaliskuussa 2020. Lopullisen muodon teoreettinen viitekehys sai syyskuussa 2020 ja se julkaistiin blogissa ja Theseuksessa marraskuussa 2020. Tutkimuskysymysten, taustamateriaalin, ja tutkimusmenetelmän valmisteleminen tutkimuspäivää varten tehtiin helmi-maaliskuussa 2020. Yhteistoiminnallinen tiedontuotanto tutkimuspäivässä toteutui onnekkaasti keväällä 2020 Savonia-ammattikorkeakoululla Kuopiossa juuri ennen vuoden 2020 poikkeusolojen alkamista. Kootun synteesin julkaisu, materiaalin työstäminen ja yhteenvedon laatiminen tapahtuivat huhtikuussa 2020. Blogin keskustelua ja kommentointia seurattiin kesäkuun 2020 alkuun saakka. Omalle opiskeluryhmälle opinnäytetyön edistymisen kuvaaminen tapahtui 18.4.2020. Tämä oli järjestetty myös varapäiväksi toiselle yhteistoiminnalliselle tiedontuotannolle, mutta sille ei ollut tarvetta. Tulosten ja johtopäätösten julkaisun tavoite aikataulu oli toukokuussa 2020, käytännössä opinnäytetyön kaikki tekstit oli julkaistu marraskuun loppuun 2020 mennessä.


5.2 Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon toteutus


Opinnäytetyön yhteistoiminnallinen tiedontuotanto toteutettiin 14.3.2020 Savonia-ammattikorkeakoululla Kuopiossa. Tutkimuskysymyksiin vastaten yhteisen synteesin tuottivat hyvinvointikoordinaattori 2019-ryhmän opiskelijat, jotka edustivat monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan osaamista. He tuottivat yhteistoiminnallisella tiedontuotannon Murrosareena/Aivoriihi-työskentelyllä synteesin palveluohjauksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon toteuttamisessa mallinnettiin tulevaisuuden sektorirajat ylittävää sote-alan moniammatillista yhteistyötä.



Käytännössä päivän aihe alustettiin lyhyellä, tutkijan koostamalla Powerpoint-esityksellä palveluohjauksesta ja osallistujat saivat tutustua Lääkärilehdessä vuonna 2019 julkaistuun Suomisen artikkeliin palveluohjauksesta (Suominen 2019b). Osallistujille esiteltiin käytettävä tutkimusmenetelmä ja konteksti eettisine kysymyksineen sekä lupa-asiat. Murrosareena/aivoriihi-työskentelyn alkaessa osa osallistujista jakaantui pienryhmiin luokkatilassa, osa Zoom-verkko-oppimisympäristön pienryhmähuoneisiin. He tuottivat pienryhmissä yhteistoiminnallisesti tietoa tutkimuskysymyksiin vastaamalla ja niistä keskustelemalla.


Lopuksi kokoonnuttiin takaisin yhteen ryhmään ja pienryhmät esittelevät tuotoksensa ja aiheista keskusteltiin. Tämä toteutti esimerkillisesti yhteistoiminnallisen tiedontuotannon, murrosareenan sekä aivoriihen toimintatapaa. Keskustelu oli vilkasta ja suunniteltu aikataulu ylittyi melkein tunnin. Fasilitaattorin (tutkijan) avustuksella ajatukset koottiin yhteen fläppipapereille, jolloin muodostui yhteistoiminnallisesti tuotettu synteesi palveluohjauksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Zoom-verkko-oppimisympäristössä osallistuneet palauttivat pienryhmien tuotokset Word-dokumentteina ohjaavan opettajan kautta fasilitaattorille.


Tutkimuspäivän jälkeen kootulle aineistolle tehtiin sisällönanalyysi. Fläppi-papereilla ja Word-tiedostoina oleva data yhdistettiin ja litteroitiin luettavaan muotoon yhdeksi Word-tiedostoksi. Maaliskuun tutkimuspäivän synteesin pohjalta koostettiin sisällönanalyysin avulla yhteenveto, joka lähetettiin osallistujien luettavaksi ennen julkaisua. Synteesiin annettiin aikaa tehdä korjaus- tai muutosehdotuksia. Kun annetussa ajassa ei korjausehdotuksia tullut, julkaistiin ammatillisessa blogissa opiskelijoiden synteesistä koostettu yhteenveto pari viikkoa tutkimuspäivän jälkeen.


Palveluohjauksen nykytilan kuvausta ja tulevaisuuden kehittämistarpeita kuvaavia blogitekstejä mainostettiin avoimesti internetissä, ja tekstejä pääsivät kommentoimaan kaikki halukkaat. Kommentteja kertyi muutamassa viikossa 6 kappaletta ja blogin lukukertoja oli kertynyt kesäkuuhun mennessä 800 kappaletta, tähän lukuun eivät sisälly tutkijan omat tekstien katselukerrat. Blogiin kertyneelle aineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja siitä muodostettiin luettava yhteenveto, joka kirjoitettiin yhteen ensimmäisen aineiston kanssa. Tutkimuspäivän synteesin ja blogissa julkaistujen kommenttien yhteenvetona koostettiin lopulta opinnäytetyön johtopäätökset. Koska myös johtopäätökset olivat avoimesti kommentoitavissa blogissa, mahdollistui yhteistoiminnallisen tiedontuotannon prosessi koko opinnäytetyön ajan ja vielä sen jälkeenkin.


Yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon ja sen kautta saatavan aineiston käsittelyyn osallistujilta pyydettiin tutkimuslupa, samoin Savonia-ammattikorkeakoululta. Osallistujille esiteltiin yhteistoiminnallisen tiedontuotannon materiaalien käyttötarkoitus sekä julkisuusperiaate, he saivat tutustua tietosuojailmoitukseen ja rekisteriselosteeseen. Nämä dokumentit ovat blogissa edelleen nähtävissä. Ammatillisessa blogissa kerrottiin sen olevan julkisesti avoin internetissä ja että julkaistua materiaalia käytettäisiin opinnäytetyössä. Blogitekstejä pystyi kommentoimaan kokonaan anonyyminä, nimimerkillä tai omalla nimellään. Tutkimuspäivästä ei otettu yhtään valokuvaa. On toisaalta harmillista, ettei tutkimuspäivää ole dokumentoitu kuviksi mutta toisaalta se takasi osallistujille paremman anonymiteetin.


5.3 Keskeiset havainnot yhteistoiminnallisesta tiedontuotannosta



Hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden joukko oli moniammatillinen asiantuntijaryhmä. He työskentelivät pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalalla ja he olivat yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin edustajia. He olivat kotoisin eri puolilta Suomea. Suurin osa heistä kertoi tekevänsä työssään palveluohjausta jollakin aiemmin esitetystä työtavoista. Nämä seikat hälvensivät huolta oikean kohderyhmän valinnasta tai tutkimuksellisesti suppeasta otannasta.



Yksi tutkimukseen liittyvä eettinen haaste oli havaittavissa päivän alussa. Oli sovittu yhteistoiminnallisen tiedontuotannon tilaisuudesta tiedottamisesta opinnäytetyön ohjaajan kanssa, joka toimi kyseisen päivän vastuuopettajana ryhmälle. Sovittiin, että hän pohjustaisi opiskelijoille, heidän tulevan osallistumaan vapaaehtoisesti yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon osallistuessaan omaan lähiopiskelupäiväänsä. Silti 14.3. aamulla alustuksen aikana muodostui vaikutelma, etteivät kaikki osallistujat olleet täysin tietoisia, että he osallistuisivat yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon. Jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän aikaa opinnäytetyön idean ja tutkimuslupa-asioiden läpikäymiseen, jotta kaikille jäi tunne vapaaehtoisuuteen ja täyteen tietoisuuteen perustuvasta osallistumisesta. Kukaan osallistujista ei jäänyt selvityksen jälkeen pois yhteistoiminnallisen tiedontuotannon toteuttamisesta.


Tilanne vaati tutkijalta pohdinnan, oliko tutkimuseettisyys vaarantunut ja oliko yhteistoiminnallista tiedontuotantoa mahdollista jatkaa. Asia käytiin uudelleen ryhmän kanssa keskustellen läpi vielä tutkimuspäivän lopussa, ja kenelläkään osallistujalla ei ollut aiheeseen kommentoitavaa tai huolenaiheita. Prosessi sai luvan jatkaa kerätyillä aineistoilla.


Alun epävarmuuden jälkeen osallistujien heittäytyminen rohkeasti keskusteluun ja oman osaamisen jakaminen muodostivat vaikuttavan ilmapiirin yhteistoiminnalliselle tiedontuotannolle. Tutkimuspäivässä vallitsi todella kehitysmyönteinen ilmapiiri ja kaikki onnistui teknisestikin loistavasti. Suuri osa osallistujista osallistui päivään Zoom-verkko-oppimisympäristön kautta, joten menetelmän käyttöä interaktiivisella alustalla verkossa testattiin samalla.


Tutkimuspäivän alkuun esitettiin alustukseksi Suomisen artikkeli (Suominen 2019b) ja lyhyesti palveluohjauksen työtavat. Tällä varmistettiin kaikkien ymmärtävän opinnäytetyön ja yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon käytetty konteksti. Alkuun esitetty palveluohjauksen kolmiportainen-työtapamalli herätti keskustelua. Jotkut yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon osallistujista työskentelivät selkeästi tehden palveluneuvontaa, osa jatko-ohjasi asiakkaita toisiin tai seuraaviin palveluketjun osiin. Osa teki työssään varsinaista palveluohjausta, he suunnittelivat asiakkaan palvelupolkuja verkoston kanssa ja kulkivat asiakkaan rinnalla palveluihin saattajana. Oli myös työntekijöitä, joiden toimenkuvaan palveluohjaus ei varsinaisesti kuulunut. Ajatuksia herätti myös se, että osa ammattilaisista ilmoitti tutkimuspäivän alussa, että he eivät tee palveluohjausta työssään. Päivän päätteeksi jotkut heistä olivat huomanneet tekevänsä kuitenkin palveluohjausta jollakin työtavalla tai tasolla.


Perinteisesti eettisesti kestävää ja laadukasta tutkimusta tehtäessä tutkimuksen toteuttajalla ei saisi olla aiheesta ennakkokäsityksiä, ja niiden ei ainakaan saisi antaa vaikuttaa tutkimuksen toteuttamiseen (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2009a, 24). Kieltää ei voi sitä tosiasiaa, että itselle tärkeään tutkittavaan aiheeseen ja tutkimuskohteeseen muodostuu kuitenkin olettamuksia ja ennakko-odotuksia. Tutkimuksen toteutushetkellä jännittää tekniikan toimimista ja jollakin tavalla uutta ryhmää, jonka eteen menee.


Fasilitaattorin rooli oli tarkkaa työtä: täytyi antaa kipinöitä keskustelulle, jottei se tyrehdy, muttei saa tuoda omia mielipiteitä esiin johdattelemaan keskustelua. Osaamista vaatii myös Zoom-verkkotyökalun kautta osallistuvien motivointi keskusteluun. Zoom-verkkotyökalun kamera luokkatilaan ei ollut koko aikaa toiminnassa. Keskustelulle piti pystyä silti luomaan helposti lähestyttävä ilmapiiri, vaikkei näköyhteyttä kaikkiin osallistujiin ollut tutkimuspäivän aikana lainkaan. Tässä opinnäytetyössä käytetyssä tutkimusmenetelmässä ei vaadittu tutkijalta aivan täyttä hiljaisuutta. On tutkijan ammattimaisuutta, että kerää laajasti tutkimusdataa, silti tuomatta liikaa omia näkökulmia tai ennakko-olettamuksia esille keskustelun herättelyssä. Yhteistoiminnallisessa tiedontuotannossa tai laadullisessa tutkimuksessa on mahdollista fasilitaattorin herättää ja avustaa neutraalisti keskustelua. (Akordi 2015-10-13; Tuomi ja Sarajärvi 2018, 90–93.)


Lähtötiedot osallistujista tutkimuksen alkaessa olivat varsin niukat, tiedossa ei ollut ammattinimikkeitä, saati heidän työympäristöjään. Osallistujat pysyivät anonyymeinä, heidän nimiään tai asuinpaikkojaan ei kirjattu lainkaan muistiin. Kirjattiin ylös ammattinimikkeet, sektorit ja he tekivät merkin ammattinimikkeensä kohdalle, jos kokivat tekevänsä työssään palveluohjausta. Tällä saatiin kontrolloitua hieman aiheen tuntemusta, ja toisaalta profiloitua osallistujien sektoreita ja toimialoja. Näitä tietoja ei lopulta käytetty missään, eivätkä ne näyttäneet sinänsä vaikuttavan merkittävästi vastauksiin.


Päivän edetessä havaittiin, kuinka yhteistoiminnallinen tiedontuotanto ja murrosareena toimivat menetelminä ja toteutustapoina erinomaisesti ja saatiin luotua vahvaa yhteistä tietoa. Tältä JFF-ryhmältä oli mahdollista saada loistavaa kuvausta palveluohjauksen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämiskohteista. Pienryhmien jälkeen palattiin isoon JFF-työryhmään, käyden pitkän ja vilkkaan keskustelun palveluohjauksen ja yleisesti sosiaali- ja terveysalan nykytilasta. Tulevaisuuden murrospolkujen ja kehittämisehdotusten yhteenveto onnistui tältä ryhmältä hyvin. Tekniikan toimiminen moitteettomasti loi mahdollisuuden myös Zoom-yhteydellä osallistuneiden liittyä yhteistoiminnallisen tiedontuotannon prosessiin.


5.4 Yhteistoiminnallisesti tuotettu kuvaus palveluohjauksen nykytilasta


Yhteistoiminnallisessa tiedontuotannossa kuvattu palveluohjauksen sävy ja työtavat olivat hieman erilaisia riippuen asiakasryhmästä, palveluohjausta toteuttavan työtehtävästä ja taustaorganisaatiosta. Yhtenäisen käsitteen luominen palveluohjaukselle esimerkiksi tämän JFF-ryhmän tekemän synteesin pohjalta tulisi olemaan juuri niin haasteellista, kuin palveluohjauksen käsitteen määrittelystä oli aiemmin kuvattu.



Yhdistävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että asiakkaan aktiivinen osallisuus tuntui määrittävän palveluohjausta. Ratkaisukeskeinen työote, aito kohtaaminen ja palvelun oikea-aikaisuus koettiin tärkeänä. Keskustelussa nousi esille myös palveluohjauksen olevan ”näkymätöntä työtä”. Kuvattiin, että usea sosiaali- ja terveydenhuollon (myös muiden alojen) työntekijä tekee ”työhön kuuluvaa ohjausta ja neuvontaa” asiakastilanteissa. Palveluohjaus tuntui sekoittuvan muuhun sosiaali- ja terveysalan ohjaus- ja neuvontatyöhön.



Pidettiin tärkeänä, että työntekijä tuntee palvelut ja toiset palveluntuottajat, jotta voi antaa onnistuneesti asiakkaalle ohjausta ja neuvontaa. Palveluohjausta toteuttavan koettiin olevan henkilö, jolla tulee olla ”joka alan asiantuntija”, jotta hän pystyy nopeasti reagoimaan verkoston ja asiakkaiden palvelutarpeisiin, ja ohjaamaan laajasti erilaisten palvelujen piiriin. Tehtiin myös pitkäkestoista työtä, jossa asiakas nähtiin aktiivisena päätoimijana ja työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla turvaten palvelujen saannin.



Keskustelun perusteella nykyisellään suurimpia riskejä palveluohjaukselle näyttivät olevan muun muassa päällekkäisen työn tekeminen, palvelun oikea-aikaisuuden vaarantuminen, tiedonsiirron haasteet yms. aiheet, jotka näyttivät lähes aina kietoutuvan moniammatillisen verkostotyön haasteisiin. Tämä aihe puhutti pitkään ja toimi hyvänä pohjana seuraavalle.



5.5 Yhteistoiminnallisesti tuotettuja tulevaisuuden palveluohjauksen kehittämisideoita ja murrospolkuja




1. Työntekijän tasolla katsottuna palveluohjausta tehtiin nykyisellään erilaisilla työorientaatioilla. Käsitteen määrittely ei ollut aina selkeää ja palveluohjaus tuntui olevan näkymätöntä, sosiaali- ja terveysalalle kuuluvaa työtä.



2. Selkeä kehittämistarve tuntui työntekijän tasolla olevan moniammatillisen verkostotyön käytännöt. Tämä aihe keräsi todella paljon kommentteja tutkimuspäivässä. Palveluohjauksen nähtiin toimivan, kun moniammatillinen verkostotyö toimi.



”Pitäisi tehdä todella moniammatillista verkostotyötä, tietoisuus toisten työstä ja yhteisistä tavoitteista vähentäisi päällekkäisyyttä tehtävässä työssä.”




Arveltiin, että ehkäpä ratkaisu tähän olisivat tulevaisuuden sote-keskukset, joissa tieto ja työntekijät olisivat kaikki yhden katon alla, ja asiakkaalle tehtäisiin yksi yhteinen suunnitelma. Useassa kommentissa toivottiin ”palveluohjauskeskusta” sekä selkeää tahoa, joka koordinoisi asiakkaan palveluja ja ”pitäisi langat käsissään”. Tulevaisuuden Sote-keskustoimintamalli lähentäisi myös työntekijöitä. Tällöin opittaisiin tuntemaan verkoston jäsenet ja heidän työnkuvansa.



3. Laadukkaan moniammatillisen verkostotyön tuki ja johtaminen voidaan nähdä yhdeksi palveluohjauksen tulevaisuuden kehittämishaasteeksi juuri johdon ja strategian tasolla. Yksi suuri kehittämisen paikka on kommunikaation parantuminen työntekijöiden arjessa. Todettiin että, jokainen voi toki kehittää omaa työotettaan, mutta myös johdon tuki tähän koettiin ensiarvoisen tärkeänä. Vaitiolovelvollisuuden ja tiedonsiirron käytännöt tuntuivat kaipaavan hiomista, jotta arkityö sujuisi paremmin.



4. Sosiaali- ja terveysalaa ohjaavalla strategisella tasolla tarvitaan kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi, miten palveluohjausta tulee toteuttaa. Työntekijän tasolla nämä muutokset näkyisivät resurssina tehdä palveluohjausta ja yhtenäisinä käytäntöinä toimia. Olisi tärkeää, että strategia ja yhtenäiset linjat näkyisivät todella käytännön arkityössä. Myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa pitäisi laajasti panostaa palveluohjauksen taitoihin.



5. Palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointi aiheutti keskustelua tutkimuspäivässä ja blogin kommenteissa aihe puhutti selkeästi eniten. Pääteltiin, että yksi palveluohjauksen vaikuttavuuden mittari voisi olla sellaisen tilanteen arviointi, jossa sekä asiakkaalla että palveluohjausta toteuttavalla on yhteinen kokemus onnistumisesta.



Onnistumisen kokemus vaikuttavuuden mittarina toimisi siis osaltaan, jos asiakas ja työntekijä yhdessä kokisivat niin yhtä aikaa. Kaikki onnistumiset eivät kuitenkaan tule ammattilaisten tietoon, tai ne voivat näyttäytyä vasta paljon myöhemmin asiakkaan elämässä. On myös totta, että eri työtavoilla toteutettu palveluohjaus on eri tavalla mitattavissa. Palveluneuvoja voi tehdä vaikuttavuuden arviointia päivän lopuksi, mutta pitkäkestoisessa rinnalla kulkevassa prosessissa eivät tulokset näy välttämättä konkreettisesti tai nopeasti. Asiakkaiden ja palveluohjaajien tulisi siis järjestelmällisesti mitata ja arvioida prosessejaan sekä niiden vaikuttavuutta.


Palveluohjaukselle tulisi määritellä laadun- ja vaikuttavuuden arviointikriteeristö, joka olisi käytössä järjestelmällisesti kunnissa ja sote-palvelujen tuottajilla sektorista riippumatta. Täytyy pohtia, ovatko keinoja tähän yhteiset asiakassuunnitelmat ja tavoitteet, ehkä tutkimusten kautta saatu tieto. On myös oleellista pohtia, miten pehmeitä tuloksia saadaan näkyviksi, jos kovat tulokset näkyisivät vasta viiveellä.



Tutkimuspäivän keskustelussa pohdittiin myös, kuinka toimiva palveluohjaus näkyy myös toisten sote-työntekijöiden keventyneenä työtaakkana, kun asiakas käyttää oikein valittuja täsmäpalveluja ja lähtee jouhevasti kiinnittymään sovittuihin palveluihin. Miten siis mitata tätä positiivisen muutoksen virtaa sekä tehdä palveluohjausta näkyväksi?



”Moniammatillisuudesta puhutaan paljon, mutta se ei toteudu kaikkialla vielä niin, että yhteistyö yli ammattirajojen olisi sujuvaa. Jokainen on oman alansa ammattilainen, mutta vain omalla ”tontillaan”. Usein kokonaisuuden hallinta ja päävetäjä puuttuvat. Jos verkostotyötä tuetaan johdon tasolta, voisivat työntekijät toteuttaa palveluohjausta arjessaan paremmin.” 



”Palveluohjausta tulisi eri sektoreilla ja kaikissa ikäryhmissä korostaa. Palveluohjauksen työnkuvaa pitäisi avata strategisella tasolla, kentällä ja koulutuksessa. Tärkeää työtä, jonka merkitystä pitäisi korostaa palveluketjujen sujuvuudessa.”




5.6 Sisällön analyysi


Tässä luvussa kuvataan yhteistoiminnallisesti tuotetun aineiston sisällön analyysiä.



Opinnäytetyössä käytettiin rohkeasti uudenlaista tutkimuksen toteuttamisen menetelmää. Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon menetelmällä tuotettiin laadullista aineistoa. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään aineistoa. Aineistolähtöisessä eli laadullisessa tutkimuksessa edetään yleensä nimensä mukaisesti aineisto edellä, kerättyä dataa ja ilmiötä ymmärtäen. (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2009b; Tuomi ja Sarajärvi 2018, 33.) Tässä tapauksessa oli luontevaa koettaa ymmärtää kerättyä tietoa ja palveluohjausta ilmiönä.



Tutkimusaineisto kerättiin ensin yhteistoiminnallisen tiedontuotannon ryhmäkeskustelusta tutkimuspäivässä sekä myöhemmin blogiin kertyneistä tutkimuspäivän yhteenvetoon kohdistuneista kommenteista. Nämä kaksi aineistoa yhdistettiin lopulliseksi tutkimusmateriaaliksi. Molemmat aineistot litteroitiin ja teemoiteltiin, jotta ne saatiin puhtaaksikirjoitettua.



Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisin menetelmin. Tämä kerätty laadullinen data pyrittiin ymmärtämään, tyypittelemään ja analysoimaan. Aineiston käsittelyssä käytettiin Word-ohjelmaa siirrettäessä alkuperäiset materiaalit fläppipaperilta ja Word-tiedostoista yhteen käsiteltävään tiedostoon. Aineistosta on syytä pyrkiä muodostamaan teemoja, kategorioita ja luokituksia, jolla saadaan alkuperäisilmiöt ryhmiteltyä ja tiivistettyä muutamaan yläluokkaan (Tuomi ja Sarajärvi 2018, 122). Aineiston käsittely toteutettiin mahdollisimman neutraalisti, omia tulkintoja tai mielipiteitä vältettiin aineiston eettisen kestävyyden saavuttamiseksi. Aineisto saatiin teemoiteltua neljään yläluokkaan. Aineistolähtöisessä analyysissä tavoitteena on lopussa saavuttaa teoreettinen kokonaisuus aiheesta (Tuomi ja Sarajärvi 2018, 103–127).



Tuomi ja Sarajärvi (2018, 103–127) ovat kuvanneet aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaiheita. Tämä opinnäytetyö noudattaa seuraavalla tavalla heidän esittämäänsä.



Aineistolähtöisen sisällön analyysin vaiheet olivat:



- Teoreettisen viitekehyksen laatiminen ja käsitteisiin tutustuminen

- Tutkimuskysymysten laatiminen



Aineiston kerääminen 14.3.2020 valitulla tutkimusmenetelmällä (JFF, murrosareena/ideariihi)

- Aineiston purkaminen, järjestäminen ja koodaaminen

- Koodien yhdistäminen, vertaaminen ja erittely (alkuperäisilmaisut pelkistettiin)

- Kategorioiden ja alakategorioiden muodostaminen (alaluokat ja yläluokat määriteltiin)

- Analyysin kirjoittaminen tekstimuotoon

- Julkaiseminen ammatillisessa blogissa



Aineiston kerääminen kesäkuun 2020 alkuun saakka blogiin tulleista kommenteista

- Aineiston purkaminen, järjestäminen ja koodaaminen

- Koodien yhdistäminen, vertaaminen ja erittely

- Kategorioiden ja alakategorioiden muodostaminen

- Analyysin kirjoittaminen tekstimuotoon



Näiden kahden prosessin jälkeen kaksi aineistoa yhdistämällä muodostettiin lopulta opinnäytetyön johtopäätökset ja pohdinta. Oli hyvin luontevaa edetä aineistolähtöisesti. Aineistolähtöinen analyysimalli noudatti yhdysvaltalaista perinnettä. Yhdysvaltalaisessa analyysimallin perinteessä data luokitellaan, kategorisoidaan ja pelkistetään (Tuomi ja Sarajärvi 2018, 114).



Vastaukset teemoiteltiin tutkimuskysymysten pohjalta, teemat olivat



- palveluohjauksen nykytilaa kuvaavat vastaukset

o työntekijöiden tasolla

o strategisella tasolla

- palveluohjauksen tulevaisuutta kuvaavat kehitystarpeet

o työntekijän tasolla

o strategian tasolla



Tulevaisuuden kehittämisideat- ja tarpeet voitiin jaotella seuraaviin yläluokkiin: Työn strateginen kehittäminen kentällä, palveluohjauksen strateginen kehittäminen kansallisella tasolla, käsitteen määrittely keskeneräinen sekä laatu- ja arviointikriteeristö. Näin ollen vastattiin tutkimuskysymyksiin, eli tulevaisuutta kuvattiin seuraavasti sekä työntekijän tasolla että strategisella tasolla.


TAULUKKO 1. Sisällön analyysi

Alkuperäisilmaisu

Pelkistetty ilmaisu

Alaluokka

Yläluokka

Työtä tehdään jokainen omalla tontillaan tuntematta muita

 

Esimiehen tukea tarvitaan moniammatillisuuden kehittämiseen

 

Tiedonsiirto ei toimi


Tehdään päällekkäistä työtä

 

Esimiehen tukea tarvitaan tiedonsiirron kehittämiseen


En tunnista tekeväni palveluohjausta

 



Palveluohjaus sekoittuu muuhun työhön

 

Yhtenäiset työtavat puuttuvat

 

Palveluohjaus tarkoittaa eri organisaatiossa eri asiaa

 


Palveluohjausta ei tunnisteta

Palveluohjaus sekoittuu muuhun ohjaus- ja neuvontatyöhön

 

Palveluohjaus on näkymätöntä työtä

 







Palveluohjauksen vaikuttavuutta vaikea arvioida

 

 

Palveluohjausta tarvitaan sote-alan koulutuksiin

Ammattilaiset verkostossa eivät tunne toisiaan

 

 

 

Tiedonsiirto

Moniammatillisuuden kehittäminen

 

 

 

 



Tiedonsiirto

Moniammatillisuuden kehittäminen

 



Palveluohjaukselta puuttuu käsite, yhtenäiset ohjeet ja linjat



 

 

 

 

Palveluohjaukselta puuttuu käsite, yhtenäiset ohjeet ja linjat

 

 


Palveluohjausta ei tunnisteta työmuotona

 

 

 


Palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointia ei tunnisteta

 

Palveluohjausta tarvitaan sote-alan koulutuksiin

Moniammatillisen työn kehittäminen palveluohjauksen pohjana

 

 

Johdon ja esimiesten osaamisen kehittäminen palveluohjaukseen liittyen

 

 

Moniammatillisen työn kehittäminen palveluohjauksen pohjana

 

 

 

 

Kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi palveluohjaukselle

 

 

 

 

 

Kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi palveluohjaukselle

 

Käsitteen määrittely

 

 

 

Palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointi

 

Laatu- ja arviointikriteeristö

 

Käsite määrittelemättä

Koulutusta kehitettävä

Työn strateginen kehittäminen ja johtaminen kentällä

 

 

Työn strateginen kehittäminen ja johtaminen kentällä

 

 

 

Työn strateginen kehittäminen ja johtaminen kentällä

 

 

 

Käsitteen määrittely keskeneräinen

 

Palveluohjauksen strateginen kehittäminen kansallisella tasolla

 

 

Käsitteen määrittely keskeneräinen

 

Strateginen kehittäminen kansallisella tasolla

 

Käsitteen määrittely keskeneräinen

 

Laatu- ja arviointikriteeristö

 

Laatu- ja arviointikriteeristö

 

 

palveluohjauksen strateginen kehittäminen kansallisella tasolla

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palveluohjauksen kehittäminen jatkuu!

Tulevaisuuden kehittämisideat

Palveluohjauksen nykytila