1 JOHDANTO


Muistan elävästi sen päivän, kun istuimme serkkuni kanssa nuorten projektitoiminta-keskuksella pöydän ääressä, olimme juuri ja juuri täyttäneet 16 vuotta. Hahmottelimme innoissamme (täysin tietämättöminä kaikesta) sellaista tulevaisuuden ammattia tai projektia ”jossa maailma pelastuu siten, että se työntekijä neuvoo kaikessa, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tietää ja tehdä”.

 

                                                      ………………………

Asiakkaan palvelutarpeisiin aidosti vastaavan sosiaali- ja terveysalan palveluprosessin tarkastelussa voidaan käyttää ainakin kahta näkökulmaa. Prosessia asiakaslähtöisesti katsoen on tärkeää, että ihminen tulee kohdatuksi todellisine toiveineen, haasteineen ja tarpeineen ja hänen palvelutarpeensa tulee tyydytetyksi oikea-aikaisesti. Yhteiskunnallisesti ja strategisesti katsottuna on kustannustehokasta, että asiakas saa oikea-aikaiset, ennaltaehkäisevät ja tarpeeseen vastaavat palvelut (STM 2020c, 15–16).


Nähtävissä on ollut myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön kasautumista. Oulussa 2010-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa tuli esille, että 10 % asiakkaista voi kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (Leskelä ym. 2013, 3163). Erittäin samansuuntaiset tulokset oli saatu pääkaupunkiseudulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa tutkimuksessa vuonna 2010 (Kapiainen ym. 2010, 4).

 

Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa olisi taloudellisesti järkevää, että sote-palveluja tuotetaan ja saadaan kohdennettua oikeaan tarpeeseen. Nykyisen hallituksen ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022-ohjelman visiona on rakentaa Suomesta maa, jossa ihmisten hoidon, hoivan ja huolenpidon tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti ja palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. (STM 2020c, 12.) Kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti tuotetut sote-palvelut suunnitellaan järjestettäviksi joustavasti ihmisten elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Näillä toimilla sekä asiakkaiden että alalla työskentelevien luottamus sote-palveluihin vahvistuu. (STM 2020c, 12.)

 

Erittäin tärkeitä olisivat sote-palveluiden oikea-aikaisuus, päällekkäisen palvelutuotannon välttäminen sekä asiakkaan saattaminen ja kiinnittäminen hänelle olennaisiin palveluihin. Tästä syystä palveluohjauksen käsitteen määrittely hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä on ajankohtainen aihe opinnäytetyölle. Palveluohjaus tunnettuna työmuotona voi olla osaltaan edistämässä sosiaali- ja terveysalan kehittämistoimia, joissa palvelujen saatavuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Muun muassa nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitellaan palveluiden yhteentoimivuuden varmistamista kehittämällä palveluohjausta matalan kynnyksen palveluna (STM 2020c, 19).

 

Opinnäytetyössä määriteltiin nykypäivän palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä, eli sen tapahtuessa muuna kuin suoranaisesti sosiaalityön työmuotona. Näkökulmana pidettiin asiakastyötä, jossa asiakkaan palvelutarve koskettaa koulutusta, työnhakua, työ- ja toimintakykyä tai elämänhallintaa. Opinnäytetyössä tavoitteena oli sekä tutkia edellä mainitulla työtavalla toteutuvan palveluohjauksen nykytilaa, että ideoida ja pohtia tulevaisuuden palveluohjauksen kehittämistarpeita. Tarkoituksena oli tarkastella palveluohjauksen käsitteen määrittelyn tukena sen tieteellistä taustaa ja kirjallisuutta sekä tutustua palveluohjauksen tutkimukseen.

 

Tässä opinnäytetyössä kuvattua palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä tekeviä ammattilaisia ovat muun muassa eri sektoreiden ja organisaatioiden palveluohjaajat, Te-hallinnon asiantuntijat, Kelan palveluasiantuntijat, etsivät nuorisotyöntekijät, ohjaamoiden työntekijät, ura- ja työnhaunvalmentajat, kuntouttavan työtoiminnan toteuttajat, terveyden edistämistyön- ja sairaanhoidon ammattilaiset, päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset ja erilaisissa järjestöissä toimivat ammattilaiset. He toteuttavat palveluohjausta laajasti eri ikäryhmien parissa.

 

Hyvinvointikoordinaattorin työn keskiössä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja asiakkaan todellisiin tarpeisiin vastaavat palvelut ovat parhaimmillaan perustason ennaltaehkäiseviä palveluja, ja kustannustehokkaita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kulmakiviä. 



15.10.2020.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palveluohjauksen kehittäminen jatkuu!

Palveluohjauksen nykytila

Tulevaisuuden kehittämisideat