6 JOHTOPÄÄTÖKSET


Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys ja yhteistoiminnallinen tiedontuotanto heijastelivat samanlaisia trendejä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitteen määrittely ei ollut yksiselitteisesti tehtävissä. Samantyylisiä ajatuksia kuvataan yhteistoiminnallisen tiedontuotannon johtopäätöksenä.

 

Opinnäytetyössä tavoitteena oli määritellä nykypäivän palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä, eli sen tapahtuessa muuna kuin suoranaisesti sosiaalityön työmuotona.

 

Tavoitteena oli tutustua palveluohjauksen tutkimukseen ja tieteelliseen taustaan. Tätä tavoitetta kohti ponnistelu tuotti haasteita. Aivan tuoretta, laajaa ja kansallista tutkimusta löytyi niukasti kevääseen 2020 mennessä. Myös valitun näkökulman ja tehdyn aiherajauksen valinta vaikutti lähteiden niukkuuteen. Laajakaan tiedonhaku ei tuottanut runsasta tulosta. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen luominen perustui muutamiin suomenkielisiin perusteoksiin ja oppikirjoihin. Englannin- ja ruotsinkielisen materiaalin käyttö- ja käännöskelpoisuus suomalaiseen kontekstiin sopivaksi aiheutti myös pohdintaa.

 

Yhteistoiminnallisessa tiedontuotannossa tavoitteena oli sekä kuvata palveluohjauksen nykytilaa että ideoida ja pohtia tulevaisuuden palveluohjauksen kehittämistarpeita yhdessä osallistujien kanssa. Tältä osin tavoitteet ja odotukset jopa ylitettiin. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen toteutettiin yhteistoiminnallisesti sekä hyödynnettiin blogia tekstien julkisessa pohdinnassa. Tämä tavoite saavutettiin kiitettävästi.

 

Palveluohjausta tehtiin erilaisilla työorientaatioilla ja työtavoilla. Yhdistävänä tekijänä palveluohjauksen käsitteestä voitiin todeta, että palveluohjausta pidettiin joko nopeahkona sosiaali- ja terveysalan palveluneuvontana, tai pidempänä ohjausprosessina jossa kuljettiin asiakkaan rinnalla tukien häntä palvelujen piiriin. Palveluohjauksessa asiakkaan aktiivinen osallisuus tuntui määrittävän työtä. Onnistumisen elementtejä palveluohjaukselle loivat ratkaisukeskeinen työote, aito kohtaaminen ja palvelun oikea-aikaisuus. Koettiin, että nykyisellään palveluohjausta tehdään ”näkymättömänä, sosiaali- ja terveysalalle kuuluvana työnä” tai palveluohjaus tuntui sekoittuvan muuhun sosiaali- ja terveysalan ohjaus- ja neuvontatyöhön.

 

Johtopäätöksinä todetaan, että onnistuneen palveluohjauksen kannalta pidettiin tärkeänä, että palveluohjausta tekevä työntekijä tuntee palvelut ja toiset palveluntuottajat, jotta voi antaa asiakkaalle nopeaa ja laadukasta ohjausta ja neuvontaa. Yhtenä merkittävänä tekijänä pidettiin palveluohjausta tekevän laajaa osaamista, jotta hän pystyisi nopeasti reagoimaan verkoston ja asiakkaiden palvelutarpeisiin ja ohjaamaan laajasti erilaisten palvelujen piiriin. Toisaalta tehtiin myös pitkäkestoista ohjaustyötä palveluohjauksellisella työotteella, jossa asiakas nähtiin aktiivisena päätoimijana ja työntekijä asiakkaan rinnallakulkijana turvaten palvelujen saannin. Palveluohjauksen kannalta riskiksi koettiin moniammatillisen verkostotyön haasteet, jotka näkyivät muun muassa huolena päällekkäisen työn tekemisestä, palvelun oikea-aikaisuudesta ja tiedonsiirron haasteista. Moniammatillisen verkostotyön, tiedonsiirron ja työkavereiden ammattien tuntemuksen kehittämiseen kaivattiin myös johdon tukea.

 

Sosiaali- ja terveysalaa ohjaavalla strategisella tasolla, tarvitaan palveluohjaukselle kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi. Tämä määrittää miten käytännön tasolla palveluohjausta tulee toteuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä.

 

Palveluohjaus tulee käsitteellistää työmuotona. Mainittakoon johtopäätöksenä, että onnistuneen palveluohjauksen kannalta olennaisena pidettiin toimivaa moniammatillista verkostotyötä. Laadukkaan moniammatillisen verkostotyön tuki ja johtaminen koettiin yhdeksi tulevaisuuden kehittämishaasteeksi johdon ja strategian tasolla. Osallistujat toivoivat, että tulevaisuudessa tehtäisiin todella moniammatillista verkostotyötä, jossa tietoisuus toisten työstä ja yhteisistä tavoitteista vähentäisivät päällekkäisyyttä. Tiedonsiirron toimivat käytännöt ja yhteiset palvelusuunnitelmat voivat helpottaa tavoitteen saavuttamista.

 

Blogissa eniten keskustelua aiheutti palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointi. Todettiin, että on tärkeää pystyä mittaamaan palveluohjauksen vaikuttavuutta. Selkeää johtopäätöstä sen toteutustavasta ei kehitetty. Todetaan, että tulevaisuudessa kansallinen yhtenäinen linja, toimintatavat sekä arviointi- ja laatukriteeristö helpottavat palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointia.

 

Palveluohjauksen koulutusta on myös kehitettävä. Palveluohjausosaamista tulee kehittää eri sektoreilla ja kaikissa ikäryhmissä toimivien ammattilaisten keskuudessa. Palveluohjauksen työnkuvaa pitää avata strategisella tasolla, kentällä ja koulutuksessa.


10.11.2020

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palveluohjauksen kehittäminen jatkuu!

Palveluohjauksen nykytila

Tulevaisuuden kehittämisideat