2 TAUSTA JA TARKOITUS

Taustani ja työhistoriani kytkeytyvät palveluohjauksen keinoin toteutettuun ohjaus- ja neuvontatyöhön noin 15 vuoden ajalta. Hyvinvointikoordinaattoriopinnot ja opinnäytetyö olivat hyvä mahdollisuus kehittää ja oppia uutta sekä mallintaa uudenlaisia tapoja toimia. Palveluohjauksen tutkiminen ja käsitteen määrittely koettiin ammatillisesti hyvin kiinnostavaksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kannalta ajankohtaiseksi aiheeksi.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valitsin sosiaali- ja terveysalalla uudenlaisen menetelmän.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui palveluohjauksen käsitteen määrittelyn ympärille. Tarkempana näkökulmana pidettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Teoreettinen viitekehys sijoittui sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenaloihin. Opinnäytetyössä toteutettiin yhteistoiminnallisen tiedontuotannon, Joint fact-finding -menetelmällä laadullinen, kansalaistieteeseen pohjaava tutkimus, jossa tuotettiin tietoa tutkimuskysymyksiin palveluohjauksen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista Savonia-ammattikorkeakoululla opiskelevien hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden kanssa.

Koko opinnäytetyö julkaistiin ammatillisessa blogissa, koska blogi mahdollisti reaaliaikaisen ja avoimen yhteistoiminnallisen tiedontuotannon kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti. Näin saatiin osallistettua opiskelijoita ja ammattilaisia koko opinnäytetyöprosessiin. Opinnäytetyön kirjoitussävy ja rakenne luotiin hieman perinteistä tieteellistä asua vapaammaksi, jotta se voitiin julkaista blogimuotoisena. Savonia-ammattikorkeakoululle tehty opinnäytetyötä kuvaava loppuraportti luotiin varsin uudenlaisella mallilla sekin. Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät jatkossa hyvinvointia ja terveyttä edistävää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät tai alalle opiskelevat sekä strategista kehittämistyötä sote-alalla tekevät.

Opinnäytetyö kokosi yhteen olemassa olevaa tietoa ja käsitteitä, pohtien sekä työntekijän että strategisella tasolla palveluohjauksen kehittämisen tarpeita. Yhteistoiminnallinen tiedontuotanto ja oppiminen olivat käytännössä hyvää harjoitusta ja mallinnusta tulevalle moniammatilliselle ja sektorirajat ylittävälle sote-alan ammattilaisten yhteistyölle. Opinnäytetyön tarkoitus oli rohkeasti toteuttaa uudenlaista tutkimusta, määritellä palveluohjauksen käsitettä ja kokeilla ammatillista blogia uudenlaisena oppimisalustana.

 

2.1 Lyhenteet ja määritelmät

 

Sote = sosiaali- ja terveysala

STM = Sosiaali- ja terveysministeriö

THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

JFF = Joint fact-finding, yhteistoiminnallinen tiedontuotanto

 

2.2 Yhteistyökumppanit

Opinnäytetyön tilaajana ja yhteistyökumppanina toimi Savonia-ammattikorkeakoulun Sotetie-hanke. Kyseessä on vuosina 2019–2021 Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) rahoituksella toimiva valtakunnallinen Sote-alan ammattilaisten jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hanke. (Sotetie 2020.) Hanke edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksen tarpeen arviointia ja opintojen löytämistä (Sotetie 2020). Opinnäytetyön tekijänoikeudet kuuluvat tutkijalle.

 

2.3 Tutkimuskysymykset

 

Tutkimuskysymykset tuottivat tietoa palveluohjauksen käsitteen määrittelyn tueksi ja nykytilan kuvaamiseksi. Lisäksi ideoitiin ja pohdittiin tulevaisuuden kehittämistarpeita.

 

Tutkimuskysymykset olivat:

 

-       Miten ja millaista palveluohjausta toteutetaan ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien nykytilassa?

-       Miten palveluohjausta tulee kehittää työntekijän ja myös strategisella tasolla ohjaus- ja neuvontatyössä?

 

2.4 Palveluohjauksen aikaisemmasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta

 

Palveluohjausta on Suomessa tutkittu useissa asiakasryhmissä, paikallisissa ja organisaatiokohtaisissa tutkimuksissa ja hankkeissa. Palveluohjausta sivutaan kansallisissakin tutkimuksissa ja julkaisuissa. Näistä esimerkkinä muun muassa Kapiainen ym. (2010) ja Leskelä ym. (2013).

Koivisto ja Tiirinki (2020a; 2020b) ovat esitelleet PAPATA-selvityshankkeen väli- ja loppuraportissa monialaisia palveluja ja paljon sote-palveluja käyttäviä asiakkaita koskevia tutkimustuloksia ja toimintamalleja. Hanke on toiminut Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamana. Hankkeen väliraportti tarkastelee muun muassa tutkimusmateriaalia kansainvälisellä tasolla ja on tuottanut kirjallisuuskatsauksen (Koivisto ja Tiirinki 2020b, 7–8, 56–57). Hankkeen loppuraportissa kuvaillaan oivallisesti palveluohjauksen toimintamalleja ja tulevaisuuden kehittämistarpeita (Hietapakka, Tiirinki ja Sinervo 2020, 48–59; Koivisto ja Tiirinki 2020a, 98).

Useat tekijät ovat toistaneet opinnäytetöissään ja pro gradu -töissään muutaman palveluohjauksen perusteoksen käsitteitä (mm. Hänninen 2007, Näkki ja Sayed 2015, Tuominen ja Suominen 2007) ja ovat esitelleet palveluohjauksesta olemassa olevan kirjallisuuden sekä alueelliset kehittämistoimet ja tutkimukset. Vuonna 2007 Katja Hännisen tekemä julkaisu on toiminut erittäin useissa palveluohjausta käsittelevissä julkaisuissa lähteenä. Hän on kuvannut 2000-luvun alun hankkeet ja tutkimukset. 2010-luvun kuluessa palveluohjausta on kuvattu muun muassa maakunnallisissa sekä Euroopan sosiaali- ja rakennerahaston hankkeissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste ja edellisen hallituksen kärkihankkeet huomioivat palveluohjauksen osaltaan. (STM 2019; THL s.a.) 2020-lukua lähestyttäessä on tehty aikaisempaan verrattuna enenevässä määrin opinnäytetöitä, pro gradu -töitä, väitöskirjoja sekä muita julkaisuja palveluohjaukseen liittyen. Myös Julkari.fi-sivustolta löytyi materiaalia, joka kuvaa palveluohjausta suoraan tai välillisesti.

Lähdemateriaalin tiedonhaku tehtiin suomen, englannin ja ruotsin kielellä. Englanninkielisen tiedonhaun hakusanoina käytettiin muun muassa ”Case management” ja ”Service councelling”. Hakusanat tuottivat laajasti hakutuloksia, mutta viitekehys ja näkökulma tuntuivat usein olevan muita kuin tähän opinnäytetyöhön valittu. Ruotsinkielinen termi ”Personlig ombug” tuotti jonkin verran Ruotsin kansallisen tason hakutuloksia, joihin opinnäytetyössä on viitattu. Suomenkielisen materiaalin hakutekijöinä käytettiin ensin vuosia 2015–2020, mutta sitten siirryttiin huomioimaan myös vanhempaa materiaalia. Hakuja tehtiin mm. seuraavista tietokannoista Arto, EbscoHost, Google Scolar, Julkari, Melinda, ResearchGate, Savonia Finna, Theseus ja useamman yliopiston kirjastot. Opinnäytetyöprosessin aikana Savonia-ammattikorkeakoulun informaatikon apuun turvauduttiin kaksi kertaa.