TIIVISTELMÄ

Tiivistelmä

Helmisen (2015, 32) mukaan Orme ja Glastonbury (1993, 20) määrittelivät palveluohjauksen olevan sosiaali- ja terveysalalla usean asiakasryhmän kanssa käytettäväksi sopiva työmuoto.

Palveluohjauksen käsitteen määrittely hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä on ajankohtainen aihe opinnäytetyölle, koska palveluohjaus tunnettuna työmuotona voi olla osaltaan edistämässä sosiaali- ja terveysalan kehittämistoimia, joissa palvelujen saatavuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä tavoitteita.

Opinnäytetyössä määriteltiin nykypäivän palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ohjaus- ja neuvontatyössä, eli sen tapahtuessa muuna kuin suoranaisesti sosiaalityön työmuotona.

Opinnäytetyössä tavoitteena oli sekä tutkia edellä mainitulla työtavalla toteutuvan palveluohjauksen nykytilaa että ideoida ja pohtia tulevaisuuden palveluohjauksen kehittämistarpeita yhteistoiminnalliseen tiedontuotantoon osallistuvien kanssa. Tarkoituksena oli tarkastella palveluohjauksen käsitteen määrittelyn tukena sen tieteellistä taustaa ja kirjallisuutta sekä tutustua palveluohjauksen tutkimukseen. 

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui palveluohjauksen käsitteen määrittelyn ympärille, näkökulmana tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Teoreettinen viitekehys sijoittui sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenaloihin.

Opinnäytetyössä toteutettiin yhteistoiminnallisen tiedontuotannon, Joint fact-finding -menetelmällä laadullinen, kansalaistieteeseen pohjaava tutkimus, jossa tuotettiin tietoa tutkimuskysymyksiin palveluohjauksen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämisideoista Savonia-ammattikorkeakoululla opiskelevien hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden kanssa.

Yhteistoiminnallista tiedontuotantoa Joint fact-finding -menetelmällä toteutettiin tutkimuspäivässä 14.3.2020 hyödyntäen Murrosareena/aivoriihi-toteutustapaa. Opiskelijoiden koostaman synteesin pohjalta tuotettu pohdinta julkaistiin internetissä ammatillisessa blogissa. Ammatillisessa blogissa julkaistu pohdinta keräsi 800 lukukertaa ja 6 kommenttia kevään 2020 aikana. Näiden yhteenvedosta koostettiin opinnäytetyön johtopäätökset. Koko opinnäytetyö julkaistiin ammatillisessa blogissa, koska se mahdollisti reaaliaikaisen ja avoimen yhteistoiminnallisen tiedontuotannon kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti. Näin saatiin osallistettua opiskelijoita ja ammattilaisia koko opinnäytetyöprosessiin.

Ammatillinen blogi julkaistiin osoitteessa: http://miiajblog.blogspot.com/. Opinnäytetyön tilaajana ja yhteistyökumppanina toimi Savonia-ammattikorkeakoulun Sotetie-hanke. Sotetie-hanke toimi Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) rahoittamana valtakunnallisena Sote-alan ammattilaisten jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE)-hankkeena.

Johtopäätöksenä todettiin, että palveluohjausta tehtiin nykyisellään erilaisilla työorientaatioilla. Palveluohjaustyötä yhdistävänä tekijänä koettiin asiakkaan aktiivinen osallisuus. Ratkaisukeskeinen työote, aito kohtaaminen ja palvelujen oikea-aikaisuus koettiin tärkeänä. 

Todettiin että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalaa ohjaavalla strategisella tasolla, tarvitaan palveluohjaukselle kansallinen yhtenäinen linja, ohjeistus sekä resursointi. Myös palveluohjauksen tunnettavuus työmuotona ja huomioiminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ovat tärkeitä toimenpiteitä. Opinnäytetyöprosessin aikana todettiin, että palveluohjauksen kansallista tutkimusta tulee jatkaa.


Abstract


According to Helminen (2015, 32), Orme and Glastonbury (1993, 20) defined that case management is a suitable working method for many customer segments in social and health care sector. It is a current topic for a final thesis to clarify the concept of case management in councelling and guidance work that promotes wellbeing and health. When case management is performed as a known working method, it can be used to reach developing goals of social and health sector, where the main aim is to provide customer-centered and accessible services.



The aim of this thesis was to describe the present case management in councelling and guidance work that promotes wellbeing and health, i.e. when it is done in other ways than precisely as a form of social work. The objectives of the thesis were to study the topic from this perspective and, together with the participants of the study, to provide information about the current state of case management and create ideas and describe the future developing needs of case management. To support defining the concept of case management, the purpose was to study scientific background, literature and national research. 

The scientific framework was built around defining the concept of case management. A closer point of view was the promotion of wellbeing and heath. The scientific background was in the field of sociology and social policy. The thesis was conducted was as a qualitative research, using the method of Joint fact-finding, based on citizen science. Information was provided to answer the research questions about the current state and future developing ideas of case management, in cooperation with welfare coordinator students at Savonia University of Applied Sciences.

The Joint fact-finding of the research was done on 14.3.2020 by Murrosareena/Brainstorming practices. The cogitation was published in a professional blog for public commenting, based on a summary made by the students. The cogitation and summary of the current state of case management and the future developing needs gathered 800 reading times and 6 comments in the professional blog, during spring 2020. Based on a summary of these, conclusions were drawn to be used in the final thesis. The entire final thesis was published in a professional blog, to increase real-time and open Joint fact-finding and learning, by the principles of citizen science. In this way it was possible to involve students and professionals in the entire thesis process. The professional blog was published on http://miiajblog.blogspot.com/

The client organisation and partner of the thesis was the Sotetie-project of Savonia University of Applied Sciences. The SOTETIE-project is funded by the European Social Fund, the ELY Centre for North Ostrobothnia (ELY-keskus) and its national continuous learning project in the field of social and health care.

As a conclusion it can be stated that case management was carried out with a variety of working orientations. The active role of a customer seems to define the case management work. Solution-orientated approach to work, genuine encountering, and the right timing for the services were considered important. It can be concluded that on the strategic level, which guides the field of social and health services, case management needs national level coherent guidelines, instructions and resources. In addition, awareness of case management and taking it into consideration in education of the social and health service field is important. In the study it was also noticed that the national level research and literature must to be continued.